c) Kun haluat käynnistää sahan, joka on
työkappaleessa kiinni, laita sahanterä
sahausuran keskelle ja tarkasta, etteivät
sahanterän hampaat ole tarttuneet
työkappaleeseen. Jos sahanterä jää kiinni, se voi
liikkua työkappaleesta pois tai aiheuttaa takaiskun,
kun saha käynnistetään uudelleen.
d) Tue suuret levyt pienentääksesi takaiskun
vaaraa sahanterän jumiutumistapauksessa.
Suuret levyt voivat taipua oman painonsa alla. Levyt
on tuettava molemmilta puolilta, sekä sahausuran
läheltä että reunoilta.
e) Älä käytä tylsiä tai viallisia sahanteriä.
Sahanterät, joiden hampaat ovat tylsät tai väärin
kohdistettu, aiheuttavat liian kapean sahausraon
takia enemmän kitkaa, sahanterä jumiutumisen ja
takaiskun.
f) Kiristä ennen sahausta sahaussyvyyden ja
sahauskulman säätimet. Jos muutat säätöjä
sahauksen aikana, sahanterä voi jäädä jumiin ja
aiheuttaa takaiskun.
g) Ole erityisen varovainen sahatessasi
valmiina oleviin seiniin tai muihin ei-näkyvillä
oleviin kohtiin. Sahanterä voi tarttua
upotussahauksessa piilossa olevaan esineeseen ja
aiheuttaa takaiskun.
4.3
Alasuojuksen toiminta
a) Tarkasta ennen jokaista käyttökertaa,
sulkeutuuko alasuojus virheettömästi. Älä
käytä sahaa, jos alasuojus ei liiku vapaasti ja
sulkeudu välittömästi. Älä koskaan kiinnitä tai
sido alasuojusta avatussa asennossa kiinni.
Jos saha putoaa vahingossa lattialle, alasuojus
saattaa taipua. Avaa suojus vivulla (24) ja varmista,
että se pääsee liikkumaan vapaasti ja ettei se
kosketa sahanterää eikä muitakaan osia missään
sahauskulmassa ja -syvyydessä.
b) Tarkasta alasuojuksen jousten toiminta.
Huollata saha ennen käyttöä, jos alasuojus tai
jousi eivät toimi virheettömästi. Vialliset osat,
lastujen takertuvat kerrostumat tai kasaantumat
hidastavat alasuojuksen toimintaa.
c) Avaa alasuojus kädellä vain
erikoissahausten yhteydessä, kuten
esimerkiksi "upotus- ja kulmasahauksissa".
Avaa alasuojus vivulla (24) ja päästä se
vapaaksi heti kun sahanterä uppoaa
työkappaleeseen. Kaikissa muissa sahaustöissä
alasuojuksen tulee toimia automaattisesti.
d) Älä laita sahaa työpöydälle tai lattialle ilman
että alasuojus peittää sahanterän.
Suojaamaton, jälkikäyvä sahanterä liikuttaa sahaa
sahaussuuntaa vastaan ja sahaa, mitä sen eteen
osuu. Huomioi sahanterän jälkikäyntiaika.
4.4
Lisäturvallisuusohjeet
Älä käytä hiomalaikkoja.
Vedä pistoke irti pistorasiasta ennen säätöjen tai
huoltotöiden suorittamista.
Älä koske pyörivään työkaluun! Poista lastut ja muut
epäpuhtaudet ainoastaan koneen ollessa
pysähtyneenä.
Käytä sopivaa pölynsuojanaamaria.
Käytä kuulonsuojaimia.
Käytä suojalaseja.
Paina karan lukitusnupista vain moottorin ollessa
pysähdyksissä.
Sahanterää ei saa hidastaa painamalla sivusta.
Liikkuvaa suojusta ei saa lukita sahausta varten
taaksevedettyyn asentoon.
Liikkuvan suojuksen täytyy olla vapaasti liikutettava
ja sen täytyy palata automaattisesti, kevyesti ja
tarkasti pääteasentoonsa.
Sahattaessa voimakkaasti pölyä synnyttäviä
materiaaleja kone täytyy puhdistaa säännöllisesti.
Suojavarusteiden (esim. liikkuva suojus) moitteeton
toiminta täytyy taata.
Aineita, joita työstettäessä muodostuu terveydelle
vaarallista pölyä tai höyryä (esim. asbesti), ei saa
työstää.
Tarkasta, ettei työstettävässä kappaleessa ole
vieraita aineita. Huolehdi töiden yhteydessä siitä,
ettet sahaa nauloihin tms.
Jos sahanterä tarttuu kiinni, sammuta moottori heti.
Älä yritä sahata erittäin pieniä kappaleita.
Työstettävä kappale täytyy olla lujasti kiinni ja
varmistettu siirtymisen ehkäisemiseksi.
Käytä sellaista sahanterää, joka soveltuu
sahattavalle materiaalille.
Puhdista hartsin tai liimajäämien tahrimat
sahanterät. Likaiset sahanterät lisäävät kitkaa,
voivat aiheuttaa sahanterän jumiutumisen ja
lisäävät takaiskuvaaraa.
Vältä sahanterän hammaskärkien
ylikuumenemista. Vältä työstettävän
materiaalin sulamista sahatessasi muovia.
Käytä sellaista sahanterää, joka soveltuu
sahattavalle materiaalille.
Pölyrasituksen vähentäminen:
VAROITUS – Jotkut pölyt, joita
hiekkapaperilla hiominen, sahaaminen,
hiominen, poraaminen tai muut työt voi aiheuttaa,
sisältävät kemikaaleja, joiden tiedetään aiheuttavan
syöpää, syntymävikoja tai muita haittoja
lisääntymiskykyä koskien. Esimerkkejä näistä
kemikaaleista ovat:
- lyijy lyijyä sisältävistä maaleista
- mineraalipöly muureista, sementistä tai muista
muuriaineista
- arseeni ja kromi kemiallisesti käsitellystä puusta.
Oma riskisi näiden kuormituksesta riippuu siitä,
kuinka usein suoritat tämäntapaisia töitä. Näiden
kemikaalien aiheuttamien kuormitusten
vähentämiseksi: työskentele hyvin ilmastoiduilla
alueilla ja työskentele hyväksytyissä
suojavarusteissa, esim. töille tarkoitetuilla
SUOMI fi
51