Publicidad
Idiomas disponibles
Idiomas disponibles
Valokaaren sytytys ja sen ylläpito
Hitsausvalokaari sytytetään raapimalla hitsauspuikon päätä maa-
doitettuun työkappaleeseen. Hitsauspuikon päätä vedetään poi-
späin työkappaleesta normaaliin työetäisyyteen heti, kun valo-
kaari on syttynyt.
Hitsauspuikon sytyttämisen helpottamiseksi hitsauskoneessa on
toiminto, joka kohottaa hitsausjännitettä hetkellisesti (Hot Start)
Kun valokaari on syttynyt, hitsauspuikon sisäosa sulaa ja siirtyy
pisaroiden muodossa työkappaleeseen.
Hitsauspuikossa ulompana oleva lisäaineosa kaasuuntuu ja
muodostaa suojakaasun ja mahdollistaa korkeatasoisen hitsaus-
sauman.
Hitsauskoneessa on toiminto, joka ehkäisee sulan metallin roi-
skeiden aiheuttaman valokaaren sammumisen (Arc Force).
Siinä tapauksessa, että hitsauspuikko juuttuu kiinni hitsattavaan
kappaleeseen tulee oikosulkuvirta vähentää minimiin (antisticking).
Hitsaaminen
Hitsauspuikon kulma työkappaleeseen nähden vaihtelee sen
mukaan, kuinka moneen kertaan sauma hitsataan; normaalisti
hitsauspuikkoa heilutetaan sauman puolelta toiselle pysähtyen
sauman reunalla. Näin vältetään täyteaineen kasautuminen sau-
man keskelle.
Kuonan poisto
Puikkohitsaukseen sisältyy kuonan poisto jokaisen hitsausvai-
heen jälkeen. Kuona poistetaan kuonahakulla ja teräsharjalla.
9.2 TIG-hitsaus (jatkuva kaari)
Johdanto
TIG (Tungsten Inert Gas)-hitsausprosessi perustuu valokaareen
sulamattoman hitsauspuikon (tavallisesti puhdasta tai sekoitet-
tua volframia, sulamispiste n. 3370°C) ja työkappaleen välillä.
Hitsaustapahtuma suojataan Argon-suojakaasulla.
Jotta vältytään volframin vaaralliselta syttymiseltä liitoksessa, ei
elektrodi saa koskaan päästä kosketukseen hitsattavan kappaleen
kanssa. Tämän vuoksi kehitetään HF-generaattorilla suoja, jonka
avulla sytytys voi tapahtua sähköisen valokaaren ulkopuolella.
Laitteen avulla valokaari saadaan syttymään jo varsin etäällä työ-
kappaleesta.
Toisenlainen valokaaren sytytys on myös mahdollinen: ns.
nostosytytys, joka ei vaadi korkeataajuussytytyslaitetta, vaan
lyhyen oikosulun alhaisella virralla puikon ja työkappaleen välil-
le. Kun puikkoa tällöin nostetaan, valokaari syttyy ja hitsausvirta
lisääntyy kunnes se saavuttaa oikeat hitsausarvot. Hitsauslangan
loppupään laadun parantamiseksi on hyvä seurata hitsausvirran
vähenemistä tarkoin; kaasun tulee myös virrata muutaman
sekunnin ajan hitsisulassa valokaaren sammumisen jälkeen.
Monissa työskentelyolosuhteissa on hyvä käyttää kahta valmiik-
si asetettua hitsausvirtaa ja voida siirtyä helposti yhdestä toiseen
(BILEVEL).
Hitsausnapaisuus
Normaali napaisuus (-napa polttimessa)
Edellä mainittua napaisuutta käytetään eniten, sillä tällöin 70%
lämmöstä johtuu työkappaleeseen ja hitsauspuikon (1) kulumi-
nen on vähäistä. Em. napaisuudella pystytään hitsaamaan syviä
ja kapeita hitsaussaumoja nopeasti ja ilman turhaa lämmön-
muodostusta. Suurinta osaa hitsattavista materiaaleista hitsataan
tätä napaisuutta käyttäen. Poikkeuksen muodostavat alumiini ja
sen sekoitteet sekä magnesium.
Käänteinen napaisuus (+napa polttimessa)
Käänteistä napaisuutta käytetään hitsattaessa seosmetalleja, joissa
on pinnalla korkean sulamispisteen omaavaa hapettumakerros.
Korkeita hitsausvirtoja ei kuitenkaan voida käyttää, koska se
aiheuttaisi puikon nopean kulumisen käyttökelvottomaksi.
D.C.S.P.-Pulsed (Direct Current Straight Polarity Pulsed)
Yhden jatkuvan vaihtovirran käyttö helpottaa hitsisulan kontrol-
lia erityisissä työskentelyolosuhteissa.
Hitsisula muodostuu materiaalin sulaneista kohdista (Ip), kanta-
virta taas (Ib) pitää valokaaren palamassa; tämä helpottaa ohui-
den materiaalien hitsausta, jolloin muodostuu pienempiä
vääntymiä, muoto säilyy parempana, ja vastaavasti lämpöhal-
keamien ja kaasusulkeumien riski vähenee.
Suuremmalla taajuudella (keskimääräinen taajuus) saadaan
kapeampi, lyhyempi ja vakaampi valokaari ja ohuiden mate-
riaalien parantunut hitsaustulos.
153
Publicidad
